keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Karppausta

Toiveissa miinus 5 kg. Aloitin alakarppauksen (?) eli ainakin yritän vähentää hiilihydraatteja ja uusia reseptejä tulee kokeiltua nyt päivittäin. Ihan mieletöntä tuli kesäkurpitsalasagnesta:
2 kesäkurpitsaa, siivutetaan juustohöylällä siivuiksi
400 g jauhelihaa, paistetaan, maustetaan hyvin. Lisäsin tomaattipyreetä 1 purkin sekaan.
Levitetään kesäkurpitsat ja jauhis kerroksittain uunivuokaan. Ripsauttelin vähän suolaa kesäkurpitsaviipaleiden päälle makua antamaan, mutta ei olisi ollut pakko, jauhis oli niin hyvin maustettua. Nesteeksi 1 prk ruokakermaa, johon sulatettu 1/3 pakettia Oltermanni -sulatejuustoa, ja puolikas lihaliemikuutio. Tunti 180 asteessa, annetaan vetäytyä ennen tarjoamista. Nam. (kuva ei tosin tee oikeutta ruoan mahtavuudelle!)


Leivän olen korvannut näillä Mantelileivillä:
1 ps mantelijauhetta
4 kananmunaa
4 dl juustoraastetta
2 tl leivinjauhetta
1 dl porkkanaraastetta
1 dl auringonkukansiemeniä
-Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään ja nostellaan pellille nokareiksi. Tosi helppoa ja nopeaa! Paistetaan 200 asteessa noin vartti.

Pyöreä matto


Aloitin tämän maton tekemisen jo viime kesänä, innnoissani että teen siitä ulkosaunaan uuden porrasmaton. Kuinkas ollakaan, projekti epäonnistui ja jäi kesken. Matosta ei siis tullut ensiyrittämällä mattoa, vaan kupruinen, kuppimainen räsyläjä. Ajattelin ensin että kyllä ne kuprut tallatessa tasaantuu, mutta ei, matto oli niin aaltoileva että ei sitä ois norsulaumakaan astunut suoraksi. Niinpä annoin matontekeleen lojua talven yli kaapissa kunnes kyllästyin potkimaan sitä takaisin joka kerran kun sen kaapin oven aukaisin. Purin maton kokonaan ja aloitin alusta. Purin, virkkasin, purin, virkkasin, kiroilin, virkkasin, kunnes meni hermot ja ylläripylläri - KVG auttaa aina. Oikean ohjeen mukaan matto pitää virkata niin, että lisäyksiä tekee tasaisesti (sen tiesinkin, mutten osannut tehdä sitä oikein). Joka kierroksella silmukoita vain virkataan enemmän lisäysten välillä (ahaa, siinä se juju! Pitää laskea!).
ELI:
ensimmäisillä sanotaanko 4 kierroksella lisätään joka toinen silmukka, seuraavalla kierroksella joka kolmas silmukka, seuraavalla joka neljäs jne. Tämä matto on halkaisijaltaan noin metri, ja lisäyksiä tein viimeisellä kierroksella enää joka 29. silmukka. Toistaiseksi matto on vessassa, mutta katsotaan kesän päälle siirtyykö se ulkosaunan eteiseen, niinkuin alkuperäinen idea oli.

Happy Easter!


Yhdessä touhuaminen on kyllä parasta, aivan ihana huomata kuinka pienestä lapsi innostuu ja että sinnikkyyttä ja kekseliäisyyttä jo löytyy kaksivuotiaaltakin! Pelkkä rairuohon istuttaminen oli Apiksen mielestä ihan huippuhommaa, kun sai läträtä paljain sormin mullan kanssa, ja hakea omalla kastelukannulla vettä ja kastella mullan. Yleensäkin veden kanssa läträäminen on näköjään lasten mielestä aivan ihanaa. Pari viikkoa sitten Apiksella oli ihan epäuskoinen ilme, kun ensimmäisen kerran vedettiin kurahaalarit ja kurakintaat päälle ja annoin pihalla vanhan tiskiharjan, ja opastin rännin alle, että katoppas kun täältä tulee vettä, niin tolla harjalla kastelet ja sitte voit pestä pyörän... ilme kertoi että yleensä tällaisesta on tullut noottia, mistäs nyt äiti tuulee??!

Pääsiäistä on siis valmisteltu ihan pienimuotoisesti tällä viikolla. Rairuohon lisäksi teimme muutamia pääsiäismunia maalaamalla ja ketjusilmukoita virkkaamalla. Apis oli aivan innoissaan pääsiäismunien maalaamisesta! Olin vähän epäuskoinen hommaan ryhtyessämme, arvelin että homma ei vielä 2-vuotiaalta luonnistuisi. Olin yllättynyt kuinka nopeasti Apis homman natsasi ja kuinka taitavasti maalaaminen sujui! Tosi tarkkaa työtä poika tekikin, ja ihana keskittynyt tuhina kuului vierestä! Maalasimme sormiväreillä, joten sotku lähti helposti lämpimällä vedellä pois, myös pöydästä ja kaapinovista.

Kuten kuvasta huomaa, jätkä on niin neitsyt joissakin asioissa. Munat piti maalauksen joka vaiheessa järjestellä tarkkaan riviin..Äitiinsä tullut, hehe.

Siinä ne ihanat munat nyt sitten roikkuu omenapuun oksilla. Toivottavasti saan oksat kukkimaan! Sain oksia läjän miehen siskolta, joka oli joutunut kaatamaan vanhan omenapuun pihaltaan. Kyllä niissä jo pienet silmut näyttää olevan, odotellaan!

Varastin kivan idean virkatuista munista miehen siskolta. Idea on helppo, vaatii vain virkkuukoukun ja erivärisiä villalankoja. Villalangasta virkataan ketjusilmukoita noin metrin pätkä, joka liimataan kananmunan pinnalle kierittäen. Innostuin niin että kananmunia piti puhallella tyhjäksi enemmänkin kuin oli tarve, ja nyt jääkaapissa odottelee munakasvärkit.. :)

Oikein iloista pääsiäistä kaikille!!!