Äiti sä olet tähti!

Ensimmäinen äitienpäivä! Tätä päivää on odotettu, tästä on haaveiltu, joka vuosi tänä päivänä sydän on vuotanut verta siinä pelossa, että tämä päivä ei ole minun. Nyt se on, minä olen äiti! Alan tajuta, kuinka ihanaa on olla äiti. Tulen onnelliseksi kun näen Pikkuapinan juoksevan ympäri taloa ja kiljuvan täyttä kurkkua ilosta. Muutoksen Pikkkuapinassa huomaa jos pysähtyy hetkeksi miettimään. Harmi että arki lapsen kanssa menee niin nopeasti ohi silmien, että aina ei huomaa pieniä eroja. Nyt kuitenkin pistin merkille, että Pikkuapina on erilainen kuin muutama viikko sitten, tai vasta viime viikolla. Hän on vapautunut, iloinen, onnellinen. Ei voi sanoin kuvailla kuinka onnelliseksi se tekee minut, olenhan osasyyllinen hänen onneensa!
Sain aamulla kakkukahvit sänkyyn ja Pikkuapina söi kakustani puolet, hymyillen leveästi joka lusikallisen välissä. Sain myös aivan ihanan kortin, jonka kyllä mies oli osannut valita ihan nappiin. Itku ei ollut kaukana. Mutta ihana itkeä onnesta, siitä että tämä valloittava ihana pikkumies nyt istuu siinä tyynyllä ja sotkee kermavaahtoa lakanoihin. Hän on todellinen, ei enää haave, ei pelko. Hän on minun.
Tässä vielä runo kortista.

"Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella,
outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä
et löydä perille."

Niin se on. Hyvää yötä ja halauksia kaikille äideille ja lapsille! <3