Tuunausta sisällä ja ulkona...

Ihan hirveästi tekemistä ja energiaa tuntuu edelleen riittävän! Olen nyt ommellut joka huoneeseen uudet verhot (joo-o, innostus vähän repesi, nyt kun on oma ihana ompelukonekin..), ompeluhommissa on mennyt yli puolenyön harva se ilta. Tein myös kankaiden loppupaloista 6 tyynyä, 3 olohuoneeseen ja 3 makkariin, ja kivalta näyttää. tosin makuuhuoneen verhoon en oo ihan tyytyväinen mutta on se nyt sata kertaa parempi kuin entinen punainen! Kuvissa sini-beige verho oli alunperin tarkoitus laittaa Pikkuapinan huoneeseen mutta päätyikin kodinhoitohuoneeseen. Kankaasta jäi pala mankelin päälle, niin mätsää sekin peite nyt verhoihin. Beige-valkoiset valerullaverhot ovat tässä kuvassa vielä olohuoneen ikkunassa, mutta siirsin ne alakerran pikkuhuoneeseen, johon ne sopivatkin paremmin. Olohuoneeseen ompelin eilen ne ihanat lauraashleymäiset paneeliverhot, näyttää hyvältä mutta vaatii vielä valkoiset paneelit kaveriksi. Odottelen seuraavaa sadepäivää ennenkuin alan taas ommella - huomiseksi on luvattu viikon ainutta lämmintä päivää, enkä aio viettää sitä sisällä!

Käytin koiraa tänään eläinlääkärillä - olin varannut ajan rokotuksia varten, mutta tuli ihan yllättäin muutakin asiaa. Jästipää oli ihan down aamulla, ja vinkaisi joka kerta kun yritti mennä maate. Kävin koko koiran läpi mutta en löytänyt mitään paikkaa mistä se aristaisi. Yritin houkutella palloleikkeihin tai frisbeetä hakemaan, mutta en saanut koiraa liikahtamaankaan, ja siksi huolestuin että nyt on jotain vialla. Tyttöhän otti eilen yhteen naapurissa hoidossa olevan Nestorin kanssa, ja ajattelin jo kaikenlaisia sisäisiä verenvuotoja tms, kun en löytänyt aristavia tassuja tai haavoja. Eläinlääkärikään ei löytänyt kummempaa, mittasi kuumeen ja tarkisti anaalirauhaset ja tunnusteli luut ja nivelet - ei mitään. Määräsi sitten viikon kuurin kipulääkettä ja lepoa. Jotain kummaa koiraraukalle tappelusta (?) tuli, ei ole juuri päivän mittaan juossut ja vinkaisee kivusta aina kun yrittää kumartua. Mies yritti äsken antaa koiralle puruluuta, eikä koira pystynyt sitä ottamaan maasta kivulta! Pitää taas seurata, miten lepo ja kipulääkkeet tepsivät, uskoisin että jotain lihasrevähtymää se vain on. Naapurin lehmiä pystyi kuitenkin lähtä haukkumaan noin vauhdilla nukkuvasta asennosta täyteen vauhtiin 2 sec... joten ei liene syytä huoleen.

Ainiin ja kommentit kolmanteen kuvaan. Löysin läjän isäni eli Apiksen vaarin noin 10-vuotiaana tekemiä piirustuksia, ja ne oli kaikki niin ihanan värikkäitä että Apishan ihastui niihin heti! Laitoin kuvat muovikansiin jotta säilyisivät ehjinä pojan käsittelyssä. Kyllä kansiota onkin selailtu aamupuurolla ja pottaharjoitteluissa! Ei pöllömpi piirtäjä tuo vaari, vai mitä? Harmi ettei mulle oo kertynyt lahjoja tuolla saralla sitten ollenkaan.